Frozen-anelmaiset

Frozen-anelmaiset 💙

Ohje: Novitan sukkalehti 2015 (Anelma Kervinen)

Jo muutaman vuoden pikkutyttöjen (ja vähän isompienkin) fanituksen kohteena on ollut Disneyn animaatio Frozen. Kaupat ovat elokuvan julkaisusta asti olleet täynnä, mitä erilaisimpia Frozen aiheisia leluja ja vaatteita. Sainkin idean, että tekisin Frozen-aiheiset Anelmaiset näin talven kunniaksi. Lankana käytin Novitan Seiska veikan turkoosia, valkoista ja vaaleanharmaata. Puikkoina käytin numeron 3,5 bambuja. 

 Muokkasin Anelmaisten ohjetta hiukan ja vaihdoin sydän kuvion ohjeen "pallojen" tilalle. Se oli ehkä hiukan haastavampi tehdä, mutta ei kuitenkaan kovin vaikea. Aikaisempiin tekemiini Anelmaisiin en halunnut virkata ohjeen mukaisia kukkia, mutta näihin keksin tehdä teeman mukaiset lumihiutaleet. Lumihiutaleet on virkattu valkoisesta Seiska veikasta koukulla numero 3. Ne olivat todella helppo virkata, joten aloittelijakin kyllä onnistuu! Lisäksi yhden lumihiutaleen virkkaamiseen meni aikaa vain noin 10 minuuttia. Ennen lumihiutaleiden kiinnittämistä sukkiin, siliten ne vielä varovaisesti. Pitsinauhan sijasta pujotin lankakujaan turkoosia satiininauhaa, joka tuo sukkiin ihanaa tyttömäisyyttä. Eri värisiä satiininauoja olen löytänyt paikalliselta kirpputorilta todella edulliseen hintaan. Käsityöihmisen kannattaakin pitää silmät auki, joka paikassa, sillä koskaan ei tiedä mistä voi tehdä löytöjä! 😉

Olen aikaisemmin neulonut vain yhdet Anelmaiset, jotka menivät viime äitienpäivänä omalle äidilleni äitienpäivälahjaksi. Olin jo silloin tekemiini sukkiin erittäin tyytyväinen, mutta pakko myöntää, että näistä taisi tulla vielä ihanemmat. Sainkin jo muutaman "tilauksen" samanlaisista.. ei muuta kuin puikot heilumaan!

Virkattujen kukkien sijaan virkkasin teemaan sopivia lumihiutaleita.

- Jenni 💙

Vauvan uniriepu

Vauvan pupu uniriepu

Lankana Novitan kotiväki huvila (valkoinen) ja lankamaailmasta ostettu Diamond cotton 8/4 , 100% mercerised cotton (sininen). Koukku nmr 2.

Facebookin Vilkasta virkkausta ryhmässä on aika ajoin kuvia vauvan pupu unirievuista, ja itsekin päätin kokeilla tehdä sellaisen muutama kuukausi sitten. Ohjeen löysin Janitan kätösistä blogista (Ohjeeseen tästä). Vaikka olenkin virkkauksen suhteen vielä aika aloittelija, olin yllättynyt siitä kuinka tasaista jälkeä sain aikaan. Ohje on tosin helppo, joten aloittelevalle virkkaajalle se sopiikin hyvin! :) 

Rievusta virkataan ensin tähdenmuotoinen "riepu" osuus, joka on mukava virkata, sillä joka kerroksella ohje toistuu samalla tavalla ja tästä syystä muutaman kerroksen jälkeen ohjetta ei enää tarvitse katsoa. Työ onkin mielestäni mukavaa virkattavaa esimerkiksi luennolle tai tv:n ääreen. Kun riepu osuus on halutun kokoinen, päätellään langanpätkät ja silitetään tähti. Näin kaikki kuprut saadaan suoriksi ja tähdestä kauniin sileä. Tämän jälkeen virkataan pää, kädet ja korvat. Varsinkin kädet ja korvat ovat aikamoista näpräystä, mutta hyvät niistä tuli! :) Kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä.. :D

Viimeiseksi osat kiinnitettiin riepuun ja oli silmien ja nenän teon vuoro. Silmät ja nenä yksinkertaisesti kirjailtiin neulalla ja langalla pupun päähän. Pakko todeta, että se oli ehkä koko työn raskain vaihe.. Silmät tein valehtelematta viisi kertaa, koska ne olivat aina liian ylhäällä, alhaalla, sivulla tai lähellä toisiaan. Mutta nyt olen niihin vihdoin tyytyväinen, joten kannatti olla kärsivällinen.. jälleen. :D Pupun korvassa olevaan rusettiin ei löytynyt ohjetta Janitan kätöset -blogista, mutta helpon ja nopean ohjeen löysin Pieniä hetkiä -blogista (Ohjeeseen tästä). Rusetista tuli juuri sopivan kokoinen kanin korvaan. Tämän jälkeen virkkasin vielä sinisen tuttinauhan, joka sopii täydellisesti yhteen unirievun kanssa. :)

- Jenni

Muurausnarusta pöytäliina

Muurausnaru ja virkkaus

Koukkuna käytin numeroa 2½ ja lankana valkoista muurausnarua

Taidanpa näin vajaa puolen vuoden päästä vihdoin herättää blogimme jälleen eloon. :D Syksyyn mahtui paljon asioita, jotka stressasivat meitä kumpaakin, ja siitä syystä blogin pitäminen on jäänyt taka-alalle. Onneksi kuitenkin stressistä huolimatta käsitöitä on syntynyt vaikka kuinka paljon, joten blogiaiheet eivät ole ainakaan loppumassa kesken. Nyt kun vielä jaksaisimme ja löytäisimme aikaa kirjoittaa niistä kaikista! :D 

Ostin heti varmuuden vuoksi kolme rullaa, koska en osannut hahmottaa menekkiä. Liinaan kului kuitenkin narua vain alle yksi kerä.

Ostin pari kuukautta sitten Tampereella vieraillesssani Biltemasta valkoista muurarinnarua. Muurausnaru villitsi virkkaajat jo viime kesänä, mutta itse päätin kokeilla narua vasta nyt. (Kun sitä kerrankin löytyi, eikä se ollut loppu!) Päätin virkata muurausnarusta parvekkeellemme pienen pöytäliinan ja ohjeena käytin juhannusruusu-maton ohjetta. Ohjeen löysin Aika on taikaa -blogista (Ohjeeseen tästä). Liinasta olisi tullut ohjetta noudattaen kuitenkin aivan liian iso, joten jouduin muokkamaan, "oikaisemaan" ja pienentämään ohjetta aika paljon. 

Muurausnaru tuntui aluksi käteen todella muoviselta, ja sitähän naru onkin, muovia. Kuitenkin virkkaus sujui alusta asti hyvin, vaikka naru tuntuikin alussa vähän jäykältä. Työ eteni todella nopeasti ja sainkin liinan valmiiksi jo yhden illan ja aamun aikana. Mielestäni liinasta tuli todella nätti ja se sopii täydellisesti parvekkeemme pöydälle. Muurausnarusta tehdyt liinat ja korit ovatkin oiva valinta juuri parvekkeelle, terassille, kuistille tai ylipäätänsä pihalle. Koska naru on muovia, se ei homehdu tai ala haisemaan. Mielestäni kuitenkin narusta virkatut liinat ja korit sopivat yhtä hyvin myös sisälle, sillä vaikka naru tuntuukin muoviselta, se ei muovilta näytä.

Myös äitini rakastui liinaan ja sanoi haluavansa samanlaisen. Tuumasta toimeen siis! On tämä virkkaus sitten koukuttavaa.. ;) 

P.S. Muurausnarua löytyy paljon myös muina väreinä kuin valkoisena ja Bilteman lisäksi sitä saa myös esimerkiksi Kärkkäiseltä (huom. myös verkkokauppa). Ajattelin, että pääsiäisen tienoilla keltaisesta muurauslangasta virkattu liina olisi aika ihana! 

- Jenni

Punainen virkattu liina

Jouluun enää alle 100 päivää..

Kesätyöt ovat vihdoin ohi ja syksyn viileät illat ja värikkäät lehdet ovatkin tulleet taas pikkuhiljaa tutuiksi. Jouluun on enää alle 100 päivää, joten joululahjojen miettiminen ja teko alkaakin olla jo ajankohtaista. Ainakin itse nautin siitä, että saan suunnitella, tehdä ja ostaa lähipiirilleni lahjat ajoissa, eikä vasta viime hetkillä. 

Ostimme yhdessä Terhin kanssa Riihimäen Pienestä Nappipuodista punaista Puppetsin eldorado puuvillalankaa. (Tämä kauppa on muuten mahtava käsityöliike! Suosittelen siellä käymistä jokaiselle Riihimäellä vierailevalle!) Molemmilla oli heti suunnitelmissa tehdä langasta jotain jouluun liittyvää. Itse päätin tehdä punaisen liinan joululahjaksi kummitädilleni. 

Ohje: Kauneimmat käsityöt virkkaa & neulo 5/2016 

 Liina oli ensimmäinen koskaan virkkaamani liina, ja ainakin omasta mielestäni se onnistui yli odotusten! Omasta mielestäni liinasta tulee mieleen joulutähti. Liinaa tehdessäni opin Terhin avustuksella tekemään myös kaksoispylväitä, yhteenvirkattuja pylväitä sekä nirkkoja, joita en muistaakseni ollut ennen käyttänyt. Tekemällä oppii ja nyt osaan hyödyntää niitä myös seuraavissa töissä! :) 

Liinaa tehdessäni ainoa huolenaiheeni oli liinan "kinnaaminen". Liinaa tehdessäni välillä tuntui siltä kuin liinasta olisi tulossa pöytäliinan sijasta kuppi. Pelkoni osoittautui kuitenkin työn edetessä turhaksi ja lopulta liina "kiristi" enää vain hyvin vähän. Liinan viimeistelu sumutepullolla kostuttamalla ja varovasti silittämällä tekivät siitä kuitenkin täysin suoran. 

Tässä kuva liinasta ennen viimeistelyä.

Koukkuna käytin numeroa 2, vaikka pienempikin olisi ehkä riittänyt.

Liinan halkaisija on n. 30cm ja lankaa meni reilusti alle 50g. 

 Uskon, että käsitöitä arvostava tätini tulee pitämään lahjasta. Nyt seuraavien töiden ja ehkä lahjojenkin kimppuun!

- Jenni

 

SYKSY

Syksy ja sienet. Olemme Jennin kanssa käyeet yhdessä sienessä ja löytäneet hyviä kantarellipaikkoja. Yksin en sieneen lähtisi, se on liian tylsää ja hidastempoista, mutta yhdessä se on todella kivaa. Pitäisi vaan jaksaa ja ehtiä käydä useamminkin.

Osa sienistä on jo pakastettu tulevaa varten ja osasta tehty ihania sieniruokia, joista yksi lempparini oli sienikasvispiirakka. Innostuin sen teossa vaan taas likaa ja teinkin yhden piirakan sijasta kaksi :D

Tässä ohjeeni: 

 Pohja:

125g voita
2dl vehnäjäuhoja
1dl sämpyläjauhoja
½ tl leivinjauhetta
½tl suolaa
50g juustoraastetta
2rkl vettä

Nypi voi ja jauhot, sekoita suola ja vesi taikinaan, lopuksi lisää juustoraaste.

 Painele taikina piirakkavuoan pohjalle. 


Täyte:

400g kantarelleja

125g voita

1       sipuli

         suolaa

         mustapippuria

         vakopippuria

2dl    kermaa

3       munaa

100g juustoa

½      paprika

150g parsakaali

Puhdista ja paloittle sienet, pilko sipuli.

Paista sienet ja sipuli voissa.
Lisää oman maun mukaan mausteita.

Pilko paprika ja parsakaali. 
Raasta juusto.

Sekoita kaikki aineet keskenään kulhossa.

• 
  

Paista piirakka 200-asteisessa uunissa n.25-30minuuttia, kunnes täyte on täysin hyytynyt.

Itse nautin piirakan kylmän valkoviinin kanssa. :)

-Terhi

Vauvajuttuja

Vauvajuttuja (ja ehkä myös jotain kissalle)

Täällä taas! ..Vihdoin.. Onneksi blogissamme ei ole ollut hiljaista, vaikka en ole itse kerennyt juttuja kirjoittamaankaan. Terhi taitaa meinaan olla tämän blogin oikea ylläpitäjä ja tekstien luoja (onneksi!). Itse olen enemmänkin vieraileva tähti.. :D Toivon, että asia kojaantuu, kun saan työkiireet pois alta ja pääsen taas koulumaailman pariin. (Tiedän.. koulukiireet.. xD) Käsitöidenteko ei kuitenkaan ole onneksi kiiren alle jäänyt!

Mutta mennäänpäs aiheeseen.

Ystäväpiiriimme on syntymässä syyskuussa tyttövauva. Olemme kaikki enemmän kuin innoissamme, ja käsitöiden kannalta ajatellen se on enemmän kuin ihanaa! <3 Olemme siis väkertäneet Terhin kanssa jo tovin kaikkea pienelle ihmiselle sopivaa. Järjestimme ystävällemme myös vauvakutsut, johon en itse päässyt töiden takia (yllätys) osallistumaan. Halusin kuitenkin muistaa tulevaa äitiä ja vauvaa pienellä lahjalla. 

Neuloin Novitan seitsemän veljestä vaahtokarkki -langan jämästä jo viime talvena pienet sukat. Vaikka seiska veikka ei olekaan vauvan vaatteisiin paras mahdollinen lanka, tuli sukista mielestäni aivan ihanat! Varressa on (muistaakseni) 40 silmukkaa ja varsi on tehty valepalmikkona. "Suuri" silmukkamäärä johtuu siitä, että valepalmikko ei jousta samalla tavalla kuin normaali (2o,2n) joustinneule. Sukan teräosassa on joka puikolla 8 silmukkaa eli yhteensä 36. Puikot olivat nro 3.

Sukista ainutlaatuiset tekee myös se, että toinen sukka on aloitettu kerän loppupäästä ja tästä syystä värit menevät molemmissa sukissa eripäin. Mielestäni virheen sijaan hauska yksityiskohta!

Tässä vielä 20cm pitkä puikko vieressä, joka havainnollistaa oikean koon. Sukka todella on pieni.

Tässä vielä valepalmikon ohje yksinkertaisuudessaan:

Ohje on jaolinen 5:llä silmukalla.

1-3. kerros: Joustinneuletta 3 oikein, 2 nurin.

4. kerros: *Nosta vasemman puikon kolmas silmukka kahden aikaisemman silmukan yli. Tämän jälkeen neulo nämä kaksi silmukkaa yksi oikein, langankierto, yksi oikein. Seuraavat kaksi nurjaa silmukkaa neulotaan normaalisti nurjina.* Toista tätä koko kerros. 

Toista näitä neljää kerrosta niin kauan, kuin varsi on halutun pituinen. Valepalmikkoa voi toki jatkaa myös jalkaterässä, jolloin se tuo myös sukan jalkaterään kauniin kuvion. 

Sukkien lisäksi virkkasin vauvalle tuttinauhan. Tuttinauhan kiinnikkeet tilasimme Terhin kanssa Paaposta. Lankana käytin Novitan kartanolankaa, josta löytyikin ihana pinkki väri! Koukkuna käytin numeroa 2. Aloitin virkkaamaan tuttinauhaa suoraan tuttinauhan renkaaseen. Yksinkertaisuudessaan se on virkattu tasona *seitsemän kiinteää silmukkaa, yksi ketjusilmukka, käännä työ*. Toista. Lopetin virkkaamisen virkkaamalla suoraan klipsiin, jotta kiinnityskohdasta ei tulisi kauhean paksu. Toki nauhan voi kiinnittää myös jälkikäteen ompelemalla. 

Nauhan pituus on turvallisuusrajoja noudattaen n. 20cm kiinnikkeiden kanssa.

Lisäsin virkatessa nauhaan myös pienen yksityiskohdan, joka on myös tilattu Paaposta. 

 Sukkien ja tuttinauhan lisäksi tarkoituksena oli tehdä tulevalle vauvalle hiuspanta. Virkkasin pantaan ensimmäisenä rusettin Life with Mari -blogin ohjeiden mukaan. Rusetti on virkattu Novitan pinkistä Kartano langasta koukulla 2. Tämän jälkeen aloin virkata Novitan valkoisesta huvila langasta pantaa tasona *seitsemän kiinteää, yksi ketju, käännä työ*. Toista. Virkkasin palkista 24cm pituisen. Tämän jälkee virkkasin 50 ketjusilmukkaa (valkoisella) ja tulin ketjua takaisinpäin piilosilmukoilla. Näitä nyörejä tein kaksi, jotka sitten kiinnitin ompelemalla palkkiin. Myös rusetin ompelin lopuksi pantaan kiinni haluamaani kohtaan. Pannasta tuli nyörien kanssa lopulta 54 cm pituinen. 

Ajatukseni oli, että panta solmittaisiin nyöreillä kiinni vauvan pään ympärille. Aloin kuitenkin lopulta epäillä luomukseni toimivuutta ja keskustelimme Terhin kanssa, että jonkinlainen kumilanka saattaisi olla toimivampi. Halusin kuitenkin kokeilla rusettipantaani johonkin ja Simba kissamme näyttikin juuri oikealta mallilta tähän tarkoitukseen! :D 

Voiko enää suloisempaa näkyä olla!

 Ja niinkuin arvata saattaa, en tämän sovituksen jälkeen voinut enää ajatellakaan antavani pantaa tulevalle vauvalle. Teen hänelle myöhemmin oman, mutta jos joku tätä pantaa osaa ylväästi kantaa, niin se on Simba! <3

  - Jenni-

Tuparilahja mummille

Mummini muutti uuteen asuntoon ja halusin antaa hänelle jonkun tupaantuliaislahjan. Vanhoille ihmisille (mummin mielestä kauemmin kuvioissa olleille) on vaan välillä vaikeaa keksiä lahjoja, kun heillä on jo kaikkea.

Mummille keksin tehdä käsipyyhkeet ja saippuan. On ainakin hyödyllinen lahja. :)
Käsipyyhkeisiin löysin alennuksesta langat, joten ei tullut edes kaliiksi. Kerä Novitan Cotton Bamboo lankaa maksoi vain 2€.

Pyyhkeisiin löysin todella helpon Novitan ohjeen täältä.
Pyyhettä oli kylläkin todella tylsä tehdä, ainakin noiden sukkien jälkeen.
Ohjeen mukaan tehdyt pyyhkeet näyttävät tältä:

Mielestäni pyyhkeet olivat todella tylsän näköiset, joten päätin yrittää ensimmäistä kertaa virkata reunapitsiä. Aluksi tutkin erilaisia ohjeita löytääkseni jonkun helpon ja kauniin ohjeen, mutta lopulta päädyin soveltamaan ja yhdistelemään eri ohjeista saamiani ideoita. Ainoat vaikeudet ensimmäisten reunapitsien kanssa olivat vain langan paksuus ja tumma väri. Olohuoneesta paloi lamppu ja piti mennä parvekkeelle parempaan valoon yöllä virkkailemaan.

Mielestäni pyyhkeistä tuli paljon kivemman näköset reunapitsin kanssa.
Mummikin oli tyytyväinen. Oli kuulemma aina ennen pitänyt minua ihan tumpelona, mutta nyt on eri mieltä :D


-Terhi