Porkkanasämpylät

Viikonloppuna on ihanasti aikaa aamuisin, ainakin silloin kun laiskotuttaa. Aamulla piti mennä eilisetn suunnitelmien mukaan spinnigiin, mutta en sitten jaksanutkaan vaan aloin leipomaan. Leivoin pitkästä aikaa porkkanasämpylöitä. Olen jo kyllästynyt tavallisiin sämpylöihin, joten porkkana toi kivan lisän tämän aamun aamupalaan.

Porkkanasämpylät tein taas hieman muunnetulla ohjeella. Lisäsin oman maun mukaan hieman kaurahiutaleita ja enemmän porkkanaa.

Ohje:

5dl maitoa
4dl porkkanaraastetta
50g hiivaa
2tl suolaa
11dl sämpyläjauhoja
3dl kaurahiutaleita
100g voita

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva.

Lisää suola ja sekoita porkkanaraaste seokseen. 

Lisää jauhot ja kaurahiutaleet  ja alusta taikina hyvin, lisää alustuksen loppupuolella pehmeä voi. 

Anna taikinan kohota peitettynä kaksinkertaiseksi.

Leivo taikinasta sämpylöitä; kuohkeimmat sämpylät saat löysähköstä taikinasta nostelemalla siitä palasia uunipellille. 

Kohota sämpylät peitettynä kaksinkertaisiksi. 

Paista sämpylät 225-asteisen uunin keskitasolla 10-15 min sämpylöiden koosta riippuen.

Jos haluat lisätä kaurahiutaleita myös sämpylöiden päälle voitele sämpylät kananmunalla ja ripottele kaurahiutaleita niiden päälle ennen paistamista. 

Sämpylöistä tuli todella hyviä ja maistuivat erityisesti vajaa 2 vuotiaalle vieraallekin :) 

Harmi kun niin harvoin saan itse aikaiseksi tehtyä leipää. Kaupan leipää ostan usein ja sitä syödään meillä paljon, vaikka itsetehty olisikin parempaa. Yleensä kyllä nuo itsetehdyt syödään kerralla kun ne ovat niin hyviä.

-Terhi

Anelmaiset

Anelmaisten taikaa.. 

Jo joulun jälkeen äitini pyysi, että tekisin hänelle villasukat. Sukilla ei ollut äidin mukaan kiire, vaan ne voisivat olla vaikka ensi joulun joululahja. Kyselin äidiltä millaiset sukat hän haluaisi, ja kerrottuani Anelmaisista, hän ihastui malliin täysin. Päätinkin siis alkaa toteuttaa äidilleni sukkia Anelmaisten ohjetta seuraten. Värimaailmaksi äitini toivoi vaaleanpunaista, valkoista ja harmaata. 

En tietenkään malttanut odottaa ensi jouluun vaan päätin, että sukista tulisi äitienpäivälahja! Sukat valmistuivatkin jo helmikuun puolella, mutta äitini sai ne vasta eilen itselleen. Hän oli aivan haltioissaan! Sukat olivat kuulemma ihanemmat kuin hän olisi voinut kuvitellakaan. Oli mukavaa, että lahja oli mieluinen, ja pakko todeta, että taidan haluta myös itselleni samanlaiset.. 

 

Lankana käytin seitsemää veljestä ja puikkoja nro 3.75

Kun näin ensimmäisen kerran Anelmaisia, ajattelin, että onpas varmasti vaikea ohje. Kun sain ohjeen käteeni, huomasin erehtyneeni täysin. Sukat olivatkin paljon hempompi neuloa kuin olin ajatellut! Ei pitkiä langanjuoksuja tai suuria kuvioita. Ja mikä ihaninta, värejä vaihtelemalla, sukista saa aina erilaiset! Myös omaa silmääni miellyttää juuri tämä valkoisen, vaaleanpunaisen ja vaaleanharmaan vuorottelu. Monet ovat kuitenkin käyttäneet myös esimerkiksi raitalankoja, jolloin sukista tulee vielä monivärisemmät. Pitsinauhan lisäksi Anelmaiset koristellaan usein myös virkatuin kukkasin, mutta itse halusin jättää ne näistä sukista pois.

Anelmaisten ohje on maksullinen ja sen on suunnitellut Anelma Kervinen. Sukkien ohje löytyy Novitan vuoden 2015 sukkalehdestä (omani ostin Tokmannilta). Lisäksi ohjeen voi myös ostaa suoraan Anelma Kerviseltä, jos koko lehteä ei halua ostaa. Suosittelen kuitenkin koko sukkalehden ostoa, sillä lehdessä on myös paljon muita ihania ohjeita!

Vaikka itse ohje ei ollutkaan ennakko-odotusten jälkeen vaikea, oli näidenkin sukkien teossa yksi "ei niin kiva hetki"...

Kissamme oli myös kiinnostunut päättelystä. :D

 ...päättely! Kummassakin sukassa oli 28 langanpätkää pääteltävänä. Sukkien valmistuttua tämä päättely oli kuitenkin kaiken sen arvoista. Suosittelen ehdottomasti Anelmaisten ohjetta kaikille! Se sopii myös aloittelijoille, joten tarttukaa ihmeessä kaikki ohjeeseen ja muistakaa, että villasukat on mieluinen lahja vuodenaikaa katsomatta. :)

Haluan vielä toivottaa ihanaa Äitienpäivää kaikille äideille! <3

- Jenni

 

Äitienpäivä

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille <3 !

Omalle äidille, mummille ja anopille käytiin aamusta keräämässä valkovuokkoja. Melkein joka äitienpäivä niitä on tullu kerättyä. Mielestäni on paljon kivempi niitä keräillä ja viedä lahjaksi kuin ostaa kaupasta kukkia. Tänä vuonna on ollut todella paljon valkovuokkoja jokapaikassa.

Äidille tein lahjaksi valkoisen kesälaukun. Virkkasin laukun käyttäen mallina korin ohjetta, jota muokkasin. Kuteena käytin valkoista Esteri kudetta ja 8mm koukulla. Laukkuun tilasin netistä kahvat, jotka virkkasin laukkuun kiinni samalla kun tein laukkua, en siis lisännyt niitä jälkikäteen.
Alunperin suunnitelin, että olisin ommellut laukkuun myös vuorikankaan, mutta luovuin ajatuksesta ja tein laukkuun  sisätaskun kuteesta ja vahvistetun pohjan. Pohjan vahvistin leikkaamalla pahvista pohjan muotoisen ja kokoisen palan, jonka päälystin vanhan lakanan palasella.

Laukusta näkee taas selvästi käsityön jäljen, eli ei tullut ihan niin siisti ja tasainen kuin toivoin, mutta äiti oli erittäis tyytyväinen uuteen laukkuunsa. Ompelin laukkuun lopuksi Handmade merkin ja se toi mielestäni laukkuun lisää ilmettä.

Annoin äidille laukun sisällä lahjaksi lisäksi vielä suklaalevn ja edellisessä postauksessa olleet piirakkasukat.

-Terhi

Piirakkasukat

Tein taas pinkit Piirakkasukat! Olen tehnyt paljon Piirakkasukkia, mutta vain kerran muusta kuin pikistä langasta. Mikähän siinä on, että juuri pinkistä langasta tulee aina mieliteko tehdä Piirakkasukat.

Piirakkasukka on mielestäni todella helppo ja kaunis malli. Olen käyttänyt Novitan ohjetta. Tämä on kiva sukka tehdä silloin kun ei kauheasti jaksa keskittyä vaikeisiin kuvioihin. Piirakkasukkaa ensimmäistä kertaa tehdessäni opin mallin ulkoa jo muutaman kierroksen jälkeen, joten ohjetta ei tarvitse kokoaikaa katsella vaan voi samalla rentoutua ja katsoa vaikka jotain kivaa ohjelmaa. :)

Piirakkasukat olen aina tehnyt lahjaksi, en koskaan itselleni. Minulla on aivan ihanat vaaleanpunavalkoiset piirakkasukat, jotka mummini on minulle tehnyt vuosia sitten. Haluan aina vaan käyttää niitä enkä itse tekemiäni.

Uusimpia piirakkasukkia tehdessä puikkoni vääntyi todella paljon. Tai oikeastaan melkein kaikki puikot vääntyivät, mutta yksi paljon enemmän kuin muut. Ikinä ennen tämän mallin kohdalla näin ei ole käynyt. Saattaa olla, että olen jostain syystä tehnyt tiukemmalla käsialalla tai sitten istunut kaikkien puikkojen päälle huomaamatta :D .

Siivosin kaappeja kesää varten ja löysin sieltä unohtamani keskeneräiset piirakkasukat... Olen vuosi sitten kutonut näitä junamatkalla ja muutossa unohtanut kokonaan. Täytyy varmaan tehdä taas nämäkin pinkit piirakkasukat joskus valmiiksi.

-Terhi


P.S. kutominen = neulominen (murreasioista on turha kiistellä :) )
Täytyy vielä liittää tähän linkki aiheeseen liittyen: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=564 Juuri eilen keskustelimme töissä näiden sanojen eri merkityksistä ja siitä mikä on oikein ja mikä on väärin.

HYVÄÄ VAPPUA!

Tein vapuksi tarjolle itse munkkeja ja simaa. Munkkeja olen tehnyt aiemminkin, mutta simaa nyt ensimmäistä kertaa. Tietenkin joskus lapsena olen ollut äidin apuna kun simaa on tehty, mutta nyt oli ihan eka kerta kokonaan itse tehden. Simasta tuli oikein hyvää, ihan yllätyin siitä miten hyvin onnistuin ensimmäisellä kerralla. Vaikka eihän se siman tekeminen vaikeaa ole. :) Siman pullotin Prismasta ostettuihin pulloihin. Mietin aluksi, että olisin pullottanut siman johonkin ihan tavallisiin pulloihin, mutta löytämäni pullot olivat mielestäni niin ihanan näköiset, että ne oli pakko ostaa. Mies lähti käymään kaupassa ja pyysin, että toisi simaa varten rusinoita. No niitähän sitten tuli ihan reilusti. Kaksi isoa pakettia :D. En ihan kaikkia kyllä saanut simaan käytettyä.

Munkit paistoin ystäväni kanssa jo perjantai-iltana. Onneksi hän tuli avukseni, koska munkkeja oli paljon ja kattila, jossa paistoimme ne oli niin pieni, että aikaa meni noin 3 tuntia. Yksin olisi ollut todella tylsää touhua. Taikinan tein Valion ohjeella  ja niistä tuli hyviä, mutta jouduin kuitenkin lisäämään taikinaan jauhoja aika paljon, koska ohjeen mukaisella jauhomäärällä taikinä oli todellä löysää. 

-Terhi